maanantai 30. joulukuuta 2013


Oikein hyvää uutta vuotta!
Avaria elämän näkymiä,
mielikuvitusta
ja voimia
kaikkien mukavien ideoiden toteuttamiseen!

Jatketaan käsillä tekemistä.
Se on huvi, hyöty ja terapia
yhdellä kertaa,
Eikö vaan?
; )


lauantai 28. joulukuuta 2013

naisellista uutta vuotta!

 Eikö lasketakin ensi vuonna naisellinen puolemme vapaaksi?
Minä jo helmet virkkasin siltä varalta.

Näillä on halpa hienostella, kun on kirpparilangoista virkattu.
Nyt vaan huulipunan ostoon, sitä kun en
osaa vielä virkata. ; )


 Hyvää uutta vuotta vaan kaikille!
Valostuvaa!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Valoa kansalle!

Vuoden pimeimpänä päivänä on kiva tietää, ettei tästä enää yhtää pimene!
Nyt alkaa auringon hyökkäys pimeää vastaan. Aluksi hiipien, mutta pian haukaten joka päivä suuremman palan, kunnes pimeä parka on saanut väistyä keskiyön nurkkaan kiukuttelemaan.


Tein joitakin vara-aurinkoja, pannulappu versioita pimeyttä hälventämään. Muut ehdin pistää postiin, mutta tästä viimeisestä ehdin ottaa kuvan.

Jouluiloa ja valon toivoa! ; )

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Joulutoivotuksia, osa 1


Lumettoman joulukuun kortti Keski-Suomesta. Lumiraja, missä lienee, 
täällä näyttää tältä tänään.
Siis lumetonta, vaan ei ilotonta joulua sinulle!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Taulu seurakunnalle

Jännitin kovasti tänään, sillä täällä pienessä Vapaaseurakunnassa paljastettiin minun maalaamani taulu srk-huoneen seinällä. Yksin kun nyhrää monena päivänä, alkaa tulla olo, ettei tiedä enää millä tasolla oma tekeminen on. Odotin mielenkiinnolla ihmisten reaktioita. Tuleeko vaivautunut hiljaisuus, vai  saanko ehkä kiitosta.


Mitäs te sanotte?
Ei tullut seurakunnassa kananmunia niskaan, vaan lämpimiä halauksia. ; )

lauantai 7. joulukuuta 2013

Mennään kuuseen

Kun jotkut menee ongelle, ne menee kalaan, tai jos lähtee keräämään marjoja, menee marjaan.
Me mentiin kuuseen!


Ensin löytyi yksi tosi söötti. Me koristeltiin se heti, että nähtäis, miten hienolle se näyttää. Luppakorva pisti latvatähden, mutta se heiluu vähän vinossa. Oi miten nätti se meistä on!


Sitten Luppis näki toisen liian söpön jätettäväksi torille, joten me otettiin sekin. Eiks ookkin sulonen.


Possunen innostui ripustamaan koristenauhoja ja koska sen häntä on tuommoinen kiemura, niin sen mielestä nauhat on parhaimmillaan, kun ne on melkein solmussa. Joo, kyllä siitä hieno tuli, sikamaisen hieno.

Hyvää pikkujoulua vaan sinne blogimaailmaan, toivoo Lumikki-kisu Luppakorvan ja Possusen kanssa. Stiina ei tänään jaksanut kirjotella, joten tästä tuli ihan mun näköinen juttu. ; )

maanantai 2. joulukuuta 2013

Hankipoikanen

Viime talven ja kevään kuluessa tein kaksi isoa paperimassa patsasta, ketun ja jäniksen. Koko kesän ne ilahduttivat Galleria Kävyn pihassa kävijöitä. Syksyn tullen pupu hävisi. Moni sitä kyseli, että onkohan se varastettu.


Eikös mitä. Ei ollut varastettu. Se vaan kävi pyöräyttämässä poikasen Kävyn rauhallisessa nurkassa. Tänään tuo pieni pääsi mukaan (kun massa viimein kuivui maalauskuntoon) JouluKävyn näyttelyyn.


Kovin on vielä hämmentyneen näköinen tässä uudessa maailmassa.



Ja joulukaupan puolelle loikki muutama virnuileva sammakko. Enkelit yrittävät pitää niitä kurissa. ; )

perjantai 29. marraskuuta 2013

Luovuustesti


Jos sinulle annettaisi kasa risuja, villalankaa ja rautalankaa ja sanottaisi, että teeppä näistä mobile, niin mitähän siitä syntyisi?

Olen saanut ohjata oikein mukavaa taideryhmää paperimassapatsaiden teossa. Nyt viimeisellä kerralla ennen joulua emme päässeet patsaiden kimppuun, koska niiden piti antaa kuivua vielä. Niinpä pistin ryhmäläiset vähemmän vakavamieliseen, mutta hankalaan luovuus testiin. Siispä lankaa, risuja ja rautalankaa...



Tässä pikkukala, ryhmän nuorimmaisen tekemä.



Ryhmän mummo taas teki tonttumobilen ja opetti samalla muillekin, miten perinne tonttu tehdään.



Ylinnä näkynyt Meksikontähti oli nuoren neitosen käsialaa, tämä taas pikkusiskon.



Harmi, että vanha kamera ja pienet tilapäis työtilat tekivät kuvista surkeita, mutta kuvitelkaas tämäkin mobile kauniine rautalanka sydämineen. Se oli viehättävän omaperäinen.



Ja tässä yksi hauska versio. Tämä oli hyvin persoonallinen, sillä keskellä roikkui vielä hirttosilmukka ; )
Eikös vaan olekin kekseliästä väkeä Konnevedellä? Kaikkia en saanut edes esille, kun kuvat epäonnistuivat.

Mutta kokeile sinä, mitä saat syntymään... No niin. Helppoahan se nyt on, kun on näin monta hyvää mallia.

Mutta jatketaan leikkimistä, eikä oteta itseämme, eikä joulua liian vakavasti. ; )

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Joulusammakko


Piristäköön hymy tätä kaamosharmaata päivääsi!



Jos ei teho vielä riittänyt, saat tästä toisen hymyvitamiinin.



Vieläkö masentaa? Tässä vahvempaa sorttia.



Vai tarvitaanko tripla-annos?



Kummaa. Kesken jouluisten askartelujen, alkoi loikkia sammakoita kerästä. Kyllä näitäkin voi ripustaa joulukuuseen? 

Iloa kaamokseesi jokatapauksessa!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Kameran kapina.

Kamera on alkanut kapinan. Se jää aina kotiin.

On ollut paljon touhua. On menossa kolme eri kädentaito kurssia, avustajan töitä ja pari pupun poikasta on syntymäisillään paperimassasta. Niin ja vielä yksi taulu Vapaaseurakunnan seinälle. Ja aina kun lähden näihin hommiin, en muista ottaa kameraa kyytiin.

Mutta kotona sentään tyhjällä hetkellä on tullut rentouduttua virkkuukoukun seurassa ja nyt ei kamera pääse pakoilemaan.





Tässä muutama kuva Luppakorvasta ja valkoisesta lampaasta.


Joulun enkelitkin harjoittelevat paimenten yllättämistä. ; )
Enää kuukausi jouluaattoon. Otetaan tyynesti, ystävät.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Marraskuun metsä

Marraskuun metsä.
Suuri, märkä ja hämärä.
Joku tuntui liikkuvan lähistöllä.
Liekö karhu, joka etsi talviuntaan?

Oli keskipäivä, silti valon vähyys tunki ihoon asti.
Marraskuu.


Onneksi sammal oli vihreää.
Sillä tuntui olevan oma, sisäinen hehkunsa.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kuka säikähti enkeleitä?






Nalleja on putkahdellut koukun päästä. Toiset ovat jo päässeet matkustelemaan maailmalle. Erityisen iloinen olen muutamasta, jotka reissuavat ystävän paketeissa Romaniaan asti ja pääsevät lastenkotiin tekemään tärkeää ilahdutustyötä.



Sitten piti kokeilla lampaan värkkäämistä, sillä pian on taas hetki, milloin paimenet kedolla lampaineen säikähtävät enkeleitä. Raamatussa ei muuten kerrota lampaiden reaktioita siinä hetkessä...Ties vaikka niiden yksinkertaiset lampaan silmät näkisivät enkeleitä joka päivä. Jospa meiltä ihmisiltä vain on tuo taivaallinen todellisuus jäänyt pimentoon? No, kunpahan leikin ajatuksilla. Onneksi ne enkelit silloin ilmestyivät niin räväkästi, ettei jäänyt epäilykselle sijaa.



Tässä marraskuun pimeässä lepuutan silmiä katselemalla huonekasveja. Ne tuovat vihreän ja kasvamisen tänne loskaiseen hämärään. Tämän asunnon edelliset asukkaat olivat heittäneet pikku rahapuun pihalle lähtiessään. Loppu kesän se nökötti kukkapenkin jatkeena, mutta kylmän tullen otin sen sisälle. Liekkö sitä nälässä pidetty, kun lehdetkin ovat pieniä. Soma pikkurahan puu se silti on. Senttipuu, kun ei euroon yllä.
Ehkä tässä kodissa rahapuukin pitää olla todellisen taloustilanteen mukainen? ; )

Hämäränhyssy aikaa kaikille! Sytytellään valoja, ettei pimeä pääse hiipimään sisuksiin asti.

Ps
Systeemi tilttasi, enkä saa ulkoasua säädeltyä. Kokeilen huomenna parannella tätä.

torstai 31. lokakuuta 2013

Mummojen kanssa mosaiikkia


Mummojen kanssa, hoivaosastolla on syksyn mittaan aloiteltu kädentaitopiiriä. 
Mukavia, suloisia mummoja, jokunen pappakin välillä mukana. 
Mutta miten syvään onkaan kylvetty ajatus: "Enhän mie osaa"?


Urheasti ovat mummot silti tarttuneet haasteeseen kokeilla mosaiikin tekoa. 
Koukkuiset sormet ovat saaneet vetristysharjoitusta. 
Kymmeniä kertoja kuulin työn aikana: "Et tästä mitään tule." Silti työ jatkui. 
Ja lopputulos oli varsin mukava eka yrittämältä! 

Siitä juteltiinkin, että kun on elämän aikana ollut hyvinkin taitava tekemään käsillä 
lähes mitä vaan (olisittepa kuulemassa tarinoita kutomuksista, pellavan käsittelyistä, 
lampaiden keritsemisestä, köyden punonnasta...), 
niin nyt on vaikea tyytyä siihen tulokseen, mitä vapisevat sormet pystyvät tuottamaan. 
Mutta silti meillä oli mukavaa yhdessä näperrellä, kun ei otettu itseämme liian vakavasti.


On tässä sivussa koukkukin hiukan hikoillut nalleja vääntäessä.


Tätä nallea tehdessä soi koko ajan mielessä: "Rakkaus on lumivalkoinen..."


"Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen..." On tuo avioero möyhittävä loppuun asti. Jospa sitten pääsee syntymään uutta ja hyvää elämään.


Kaikkein pienin punainen nalle osaa ainakin nauttia elämästä, vaikka maa on kuurassa. ; )


Tuhdin enkelin vilkutuksia sinulle!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kissasaukko ja muuta pikkuväkeä


Nyt kun blogin häviämisestä selvittiin säikähdyksellä, pistän pari kuvaa pikkuväestä, 
joita on putkahdellut koukun päästä aina, kun aikaa liikenee.
Tässä Eetu, Lempi, Kyösti ja Uljas. Nämä hyppäsivät tänään pussiin ja pussi bussiin ja 
matkustavat kohti ystävän kotia terveisiä ja halauksia matkassaan.


Seuraavana vääntäytyi esiin Ernesti, tuo tummempi tyyppi. 
Ernesti kaipasi kaveria, joten pian piti alkaa virkkaamaan uutta. 
Siitä piti tulla kissa, mutta miten sille syntyikin saukon naama? Kai se sitten on kissasaukko. 
Odottakaa vaan, kyllä luonnontieteilijät vielä semmoisen jostain löytää ihka elävänä.


Lumen tulo muistuttaa minua omasta sisäisestä karhustani. Kun kylmä ja pimeä aika vyöryy maisemaan, menisin kovin mielelläni talviunille. 

Mutta yritetään ystävät pysytellä hereillä. Enää kaksi kuukautta, niin valo alkaa lisääntyä ; )

lauantai 19. lokakuuta 2013

Eikö teille tullutkaan?

Eikö kenellekkään muule ole tullut tätä viestiä? :

"Hei stiinamaija,

Blogit.fi palvelu sulkeutuu 31.10.2013, jolloin sulkeutuvat myös kaikki palvelussa olevat blogit lopullisesti. Ota kuvat ja tiedot talteen blogistasi ennen sulkeutumista, lokakuun jälkeen tietoja ei voida enää palauttaa.

Avaamme myöhemmin uusitun Nettisivu.org -palvelun, jonne voit tehdä myös blogin.

Lisätietoja Tukifoorumilla: http://www.tukifoorumi.com/viewtopic.php?f=34&t=7740&


Ystävällisin terveisin,

Blogit.fi ylläpito"

Kun kaikki vielä innolla kirjottelee ja ehostaa blogejaan?
Minä kun oletin, että koko leikki sammuu tuotapikaa.

Kertokaas joku, mistä aprillipilasta on kyse. ; )

tiistai 15. lokakuuta 2013

Viimeinen virsi

Tuli ilmoitus, että koko Bloggeri häviää maailman kartalta...
Näin tämä laulu sitten päättyi. 
Ehkäpä tapaamme jossain uudessa kuorossa seuraavaksi!

Hyvää elämää ja bloggailua kaikille ystäville!


perjantai 11. lokakuuta 2013

Karhujen metsästysaika.

Nyt on karhujen metsästys aika. Jotkut niistä tulivat minun luokseni piiloon, kunnes paukuttelut on ohitse. Ensin putkahti paikalle Ronja-nalle.
Hän harrastaa kahvakuulailua, niinkuin esikuvansakin, ihmis-Ronja.


Eikä ole painotkaan ihan heppoisia... ; )


Sitten paikalle ilmestyi jääkarhu. Niiden pelastaminenhan on muutenkin nyt pinnalla, joten toivotin heti tervetulleeksi. Ei hänkään mikään höyhensarjalainen ole. Muistuttaa ystävääni Mariaa kummasti.



Hänellä on vankka ote painonnostossa, en vain vielä osannut virkata työvälineitä siihen hommaan.


Kohta ovenraosta kurkisteli pikkuinen vesseli, Eetu-nalle. Ihan kummipoikani oloinen.


Ronja yritti antaa sille varhaiskasvatusta kahvakuulailussa, mutta Eetu taisi pistää homman leikiksi.

Ja tässä koko jengi tällä hetkellä. Taitaa kerän päästä pilkistellä ainakin yksi uusi tulokas vielä...

Hyvää metsästysaikaa ystävät! Metsästetään me elämyksiä.

Suloista joulua!

Oikein mukavaa, siunauksellista, levollista ja mitä nyt itsekukakin kaipaa, semmoista joulun aikaa jokaiselle! Tässä katis...