Elämä on vähän potkinut, eikä ole käsityöt oikein sujuneet, mutta terapiakseni aloin maalaamaan olohuoneen kattoa. Voisin siitä kuvankin laittaa, kas tässä:
No siinä se oli. Valkoista vain ; )
Katon maalaaminen on rankka puuhaa, kun niska tahtoo katketa. Sen maalaa, kun on pakko, kun ei ennemmin pääse mukavampiin hommiin.
Vielä yksi kaistale. Sitten se on valmis.
Sataa. Se tietää vihreyttä.
Nautitaan siitä. Ja käen kukunnasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suloista joulua!
Oikein mukavaa, siunauksellista, levollista ja mitä nyt itsekukakin kaipaa, semmoista joulun aikaa jokaiselle! Tässä katis...
-
Kun on yksikseen lähdössä reissuun, niin aina mietityttää vähän. "Entä jos"-jauhantaa liikkuu päässä. Jos jalka katkee, jos eksyy...
-
Olohuone on paraatikunnossa... Banaanilaatikko sisustus on uusinta muotia. Vanhat matkalaukut ovat myös tyylikkäitä. "Tällasta mä oon...
ihmettelimme isännän kanssa mikä ihmeen rakennelma keskellä poukamaa on? aikaskin ihana kuva, puut heijastuvat kauniisti vedestä
VastaaPoista; ) Se vesi on kalankasvatus allas ja rakennelma on pikkaisen romahtanut katos, johon tulee sähköt ja siihen kytketään jotain pumppu-, ym härveleitä syksyn tullen, kun lampi tyhjennetään ja pikkukalat halutaan siirtää muualle aikuistumaan.
VastaaPoistaKovin tuli valkoista :)
VastaaPoistaJa vihreyskin se vaan lisääntyy, joten kesää vaan odotellaan!
Ajatuksia ja siunaamuksia sulle kovasti <3
Joo, vihreys valloittaa alaa! Onneksi on kevät. ; )
VastaaPoista